Energiavuosi 2016: Sähkönkäyttö kääntyi nousuun
Sähkönkäyttö on aina heijastanut taloudellista toimeliaisuutta, ja tekee sitä edelleenkin, vaikka teollisuus ei veturina enää välttämättä toimisikaan. Näin arvioi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä Sähkövuosi 2016 -tilastotietoja.
Asumisen ja maatalouden sekä palveluiden ja rakentamisen sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna 4,6 prosenttia. Noin puolet sähkön kokonaiskulutuksen kasvusta selittyy edellisvuotta suuremmalla lämmitystarpeella. Tästä huolimatta luvut osoittavat selvästi talouden piristymistä.
Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 1,6 prosenttia, vaikka teollisuuden toimialoista suurimman käyttäjän, metsäteollisuuden kulutus väheni 1,5 prosenttia. Metsäteollisuuden sähkönkäytön lasku johtuu tuotannon rakenteellisesta muutoksesta. Kemianteollisuudessa ja metallinjalostuksessa sen sijaan kirjattiin runsaan 4 prosentin kasvu – ja muussa teollisuudessa peräti yli 6 prosentin kasvu.
Teollisuuden sähkönkäyttö oli viime vuonna vajaat 40 TWh, noin 47 prosenttia kokonaiskäytöstä. Vielä ennen taantumaa vuonna 2007 teollisuus käytti sähköä 48 TWh, mikä oli 53 prosenttia kokonaiskäytöstä.
Nettotuonti ennätyslukemiin
Suomi käytti sähköä viime vuonna 85,1 terawattituntia (TWh). Käytöstä katettiin nettotuonnilla 22,3 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 77,7 prosenttia.
Sähkön nettotuonti (19 TWh) oli yli viidenneksen sähkön kokonaiskäytöstä. Näin paljon ei sähkön tarpeesta ole koskaan aiemmin katettu tuonnilla. Nettotuonti kasvoi edellisvuodesta 16 prosenttia. Sähkön kokonaiskäytön kasvu katettiin käytännössä tuonnilla.
Nettotuonnin kasvua siivittivät erityisesti alkuvuoden hyvin alhaiset sähkön tukkumarkkinahinnat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Edullista sähköä oli saatavilla läpi vuoden Pohjoismaista runsaasti. Alkusyksystä vesitilanne heikkeni hieman ja sähkön hintataso nousi, jolloin tuonnin määrä lännestä väheni joksikin aikaa.
Eniten sähköä tuotiin Ruotsista (15 TWh), joskin tuonti sieltä hieman laski edellisvuodesta. Sen sijaan tuonti Venäjältä (5,9 TWh) lisääntyi miltei 50 prosenttia.
Jukka Leskelä näkee laajassa sähköntuonnissa sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on se, että pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat niin kuin pitää: edullisesti tuotettua sähköä siirtyy sinne, missä sitä on edullisempaa ostaa kuin tuottaa itse. Ilman siirron pullonkauloja tuonti olisi ollut vieläkin suurempaa. Onneksi Suomen Fingrid ja Ruotsin Svenska Kraftnät ovatkin jo sopineet siirtoyhteyden kasvattamisesta maidemme välillä.
- Suuren sähköntuonnin haittapuolena on se, että oma voimalaitoskantamme vähenee ja kykymme huolehtia sähkön riittävyydestä kaikissa tilanteissa heikkenee. Tilanteeseen ei ole nopeaa ja kustannustehokasta ratkaisua, mutta valmistuva ydinvoimalaitosyksikkö tuo tähän huomattavaa helpotusta.
Oleellista Leskelän mukaan on kuitenkin, että kaikessa energiapoliittisessa päätöksenteossa otetaan kotimaisen sähköntuotannon kilpailukyky huomioon. Tämä koskee niin verotusta kuin lupa- ja hallintomenettelyjä.
Myös tuulivoimassa yllettiin ennätyksiin voimalaitosmäärän kasvaessa. Ei kuitenkaan sellaisiin kuin oli ennakoitu. Odotuksia alhaisemmat tulokset johtuivat pääasiassa huonosta tuulivuodesta, joka koettiin vuonna 2016 koko Pohjolassa.
Asennettua tulivoimakapasiteettia oli vuoden 2016 lopussa 1533 MW ja tuotantoa syntyi runsaat 3 TWh.
– Kuluvan vuoden aikana valmistuu vielä huomattava määrä uutta tuulivoimaa ja vuosituotanto nousee parin vuoden kuluessa noin kaksinkertaiseksi, Leskelä arvioi.
Ennätysten tammikuu
Sähkön kaikkien aikojen kulutushuippu, 15 177 megawattia, osui tammikuun alkuun, 7.1.2016 klo 17–18, jolloin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti (10 889 MW) oli lähes täydessä käytössä ja tuontia oli 4 328 MW. Myös hetkellinen sähkön tuonnin taso oli kaikkien aikojen ennätys. Se tosin rikottiin heti vuoden 2017 alussa.
Tammikuussa 2016 koettiin varsin pitkä pakkasjakso, minkä myötä myös kuukausitason sähkönkäyttöennätys (9,3 TWh) saavutettiin tuolloin. Mutta merkille pantavaa on myös, että kuluvan talven joulukuussa sähkönkäyttö kasvoi 5 prosenttia ja ylsi 8,1 TWh:iin, vaikka kuukausi oli huomattavan lämmin.
Kuluvan talvikauden toistaiseksi suurin tilastoitu huipputeho, 14 273 megawattia, saavutettiin torstaina 5.1.2017 klo 15.
Hiilidioksidipäästöt kasvoivat hieman
Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 6,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtui kivihiilen käytön hienoisesta lisääntymisestä sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, että sähkön erillistuotannossa.
- Hiilen käyttö oli kuitenkin lähihistorian toiseksi alhaisinta, samoin kuin sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt. Sekä hiilenkäytön että kasvihuonekaasupäästöjen suunta on selvästi alaspäin, vaikka yksittäisinä vuosina on vaihtelua.
Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 78-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 45 prosenttia sähköntuotannosta ja kotimaisten energialähteiden osuus 50 prosenttia.
- Jatkossa on tärkeää, että EU:n päästökaupan roolia voidaan vahvistaa, jotta hyvä kehitys päästöjen vähentämisessä voi jatkua tulevaisuudessa ilman veronmaksajille kalliita tukijärjestelmiä. EU:n komissio onkin tehnyt tästä hyvät aloitteet. Olen hyvin luottavainen sen suhteen, että markkinat ohjaavat sähköntuotannon ilmastoneutraaliksi, Leskelä sanoo.
Markkinahinnat nousivat
Sähkön markkinahinnat pysyivät vuoden 2016 alkupuoliskolla hyvän vesitilanteen ansiosta edellisen vuoden alhaisella tasolla, mutta nousivat sittemmin selvästi tasoittuakseen jälleen loppuvuodesta. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 3,25 snt/kWh, yli 9 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2015 keskimäärin.
Tuttuun tapaan Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 2016 keskiarvo ylitti systeemihinnan enemmän kuin 0,5 snt/kWh.
