Rauman kaukolämmön tarina on “tylsä”
Raumalaiset ovat nauttineet edullisesta, luotettavasta ja vihreästä kaukolämmöstä jo vuosikymmeniä. Nyt Rauman Energia valmistautuu ottamaan seuraavat askeleet menestystarinan jatkon varmistamiseksi.
Rauman Energia on toimittanut kaukolämpöä kohta 50 vuoden ajan. Kaukolämpö tuli Suomeen 1950-luvulla. Raumalla sitä alettiin tosissaan miettiä 1960-luvun lopulla. Energiakriisi ja öljyn hinnan raju nousu oli lähtölaukaus kaukolämmön rakentamiseen Raumalla.
Vuonna 1976 kaukolämpö tuli ensimmäiseen raumalaiseen kerrostaloon. Kaukolämpö laajeni Pyynpäähän ja sen jälkeen uudisrakennusalueille sekä vanhoihin kerrostaloihin. Aluksi kaikki lämpö tuotettiin raskaalla polttoöljyllä alueellisissa lämpökeskuksissa.
1980-luvulla kaukolämmössä elettiin vahvan kasvun aikaa. Tarvittiin reilusti lisää tuotantokapasiteettia. Vuonna 1984 Rauman Energia alkoi ostaa Rauma-Repolalta lämpöä, jota tuotettiin pääosin kivihiilellä.
Kappelinluhdan pientaloalueen kaavamääräyksissä Rauman kaupunki linjasi, että lämmitysmuodon tulee olla kaukolämpö. Alueelle rakennettiin matalalämpöverkko.
Vihreä siirtymä, josta nykyisin paljon puhutaan, alkoi Raumalla jo aikoja sitten. Suurin ilmastoteko ja vihreä askel oli UPM:n (entinen Rauma-Repola) investointi uuteen kattilaan vuonna 1996. Rauman Energia osallistui investointiin ja sai osuuden lämmöstä. Kivihiilen sijaan lämpöä alettiin tehdä pääosin puunkuoresta, puujätteestä ja turpeesta. Yhteisvoimalan tuotanto kattoi 90 prosenttia kaukolämmön tarpeesta.
Vuonna 2006 perustettiin Rauman Biovoima, jonka osakkaaksi Rauman Energia tuli. UPM Rauman tehdasalueella toimiva Biovoima otti käyttöön toisen biokattilan ja uuden turbiinilaitoksen. Rauman Energialle Biovoima alkoi toimittaa kaukolämmön lisäksi sähköä.
– Rauman Biovoima nosti uusiutuvien polttoaineiden osuuden 85 prosenttiin. Sikäli meidän tarinamme on ”tylsä” moniin muihin kaupunkeihin verrattuna. Emme ole viime vuosina päässeet kertomaan isoista vihreistä investoinneista, koska teimme ne yhdessä metsäteollisuuden kanssa jo vuosikymmeniä sitten, vertaa Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapala.
Rauman Biovoima tuottaa käytännössä lähes kaiken raumalaisten tarvitseman kaukolämmön. Rauman Energian omien lämpölaitosten osuus on pudonnut 1-5 prosenttiin.
– Olemme ylpeitä ja kiitollisia hyvästä yhteistyöstä metsäteollisuuden kanssa. Raumalaiset ovat pitkään saaneet nauttia edullisesta, luotettavasta ja vihreästä kaukolämmöstä. Täällä taidetaan pitää itsestäänselvyytenä sitä, mihin muualla ollaan vasta pääsemässä, miettii kaukolämpöjohtaja Jouni Kartano ääneen.
Nyt Rauman Energiassa valmistellaan kaukolämmön ”uuden ajan” vaihtoehtoja. Mihin kannattaisi investoida, kun Biovoiman vanhempi kattila seuraavan kerran pitäisi uusia?
– Polttavaa laitosta emme enää rakenna. Tulevissa investoinneissa pitää toteutua kolme asiaa: edullisuus, vihreys ja toimitusvarmuus. Niiden pitää toteutua aina, kesällä ja talvella, painottaa Kartano.
Kesäaika on helppo ratkaista. Suvella kaukolämmön tarve putoaa kymmenen megawatin paikkeille.
– Kolmisen kuukautta vuodesta on aikaa, jolloin kaukolämpöä tarvitaan melkein vain käyttöveden lämmittämiseen, havainnollistaa Kartano.
Haasteena onkin kylmä aika syksystä kevääseen. Nollakelillä, joka on Rauman talvessa yleinen, selvitään noin 50 megawatilla. Kovilla pakkasilla kaukolämpöä tarvitaan Raumalla yli sata megawattia.
Paljon on skenaarioita ja laskelmia
Mitä vaihtoehtoja on pöydällä?
Rauman Biovoiman eliniän jatkaminen, uusi sähkökattila, lämmön varastointi ja hukkalämmöt, joita on mahdollisesti tarjolla useammasta paikasta.
– Paljon on skenaarioita ja laskelmia. Ainakin sen sähkökattilan hankimme joskus tällä vuosikymmenellä, sanoo Haapala.
– Biovoima pysyy mukana 2030-luvulle saakka. Hyvällä kunnossapidolla ja päivityksillä sen elinkaarta pystytään kyllä jatkamaan, täydentää Kartano.
Hukkalämmön lähteitä Raumalla on jo nyt ja lisää on mahdollisesti tulossa. Sataman, Lakarin ja Järviluodon suurissa hankkeissa puhutaan valtavista lämpömääristä.
– Raumalla on loistava tilanne useimpiin muihin kaupunkeihin verrattuna. Isoja laitoksia on suunnitteilla. Eiköhän niistä osa toteudu. Siinä tapauksessa meillä on hyviä vaihtoehtoja tuotantoinvestoinneille, joilla pystymme pitämään kaukolämmön ja sähkön hinnan edullisena jatkossakin, linjaa Haapala.
Esimerkiksi julkisuudessa esillä ollut Rauman satamaan sijoittuva Norsk e-fuel voisi toteutuessaan olla hyvä vaihtoehto. Merivettä raaka-aineena käyttävä tuotantolaitos valmistaisi synteettistä lentopolttoainetta, e-kerosiinia. Laitos liki tuplaisi Rauman sähkönkäytön – ja tuottaisi runsaasti hukkalämpöä.
– On puhuttu, että tuotantolaitos voisi käynnistyä ensi vuosikymmenen alkuun. Ennakkotietojen perusteella sieltä voisi olla saatavilla suoraan kuumaa kaukolämpövettä, kertoo Haapala.
Runsaasti hukkalämpöä on tulossa tarjolle myös Lakarista, jos datakeskushanke toteutuu. Lakarin tapauksessa vettä pitäisi pumpuilla lämmittää, jotta se saadaan tarpeeksi kuumaksi kaukolämpöverkkoon ajettavaksi. Tämä lisäisi kustannuksia.
– Muitakin hankkeita on Raumalle suunnitteilla, mutta investointipäätökset vasta varmistavat sen minkälaisia lämpöjä ja milloin tulee tarjolle, sanoo Haapala.
Mikäli joku näistä suurista hankkeista toteutuu, Rauman Energialle tulee eteen myös ratkaisut, johon kytkeytyisi sähkökattiloita ja lämpövarasto.
– Sähkökattilalla ja varastolla varmistettaisiin tilanteet, joissa hukkalämpöä ei olisi saatavilla. Sähkökattila korvaisi samalla olemassa olevia öljykäyttöisiä huippuvoimalaitoksia. Toki myös halvan sähkön tunteja hyödynnettäisiin kaukolämmön tekemiseen. Varastoa puolestaan voidaan hyödyntää tehokuormien tasaamiseen, ladataan kun hukkalämpöjä on yli tarpeen ja puretaan kun hukkalämpöjen teho ei riitä yksinään. Monenlaisia vaihtoehtoja on pöydällä, kertoo Kartano.
Raumalla on siis loistavat asemat vihreän, edullisen ja toimitusvarman kaukolämmön turvaamiseen myös tulevaisuudessa.
Rauman kaukolämmön vaiheet
1976 Ruutikellarinmäen lämpökeskus valmistui ja ensimmäinen kerrostalo liitettiin kaukolämpöön.
1977 Kaukolämpö laajeni Pyynpään alueelle.
1979 Kaukolämmön piirissä 50 taloa, joista 38 pientaloja.
1984 Sopimus lämmön ostamisesta Rauma-Repolalta.
1989 Kaukolämpöliittymiä jo 545. Repolalta ostetun lämmön osuus 75-80 prosenttia, loppu tuotettiin alueellisissa lämpökeskuksissa öljyllä.
1996 Rauman Energia tuli 25 prosentin osuudella UPM:n yhteisvoimalan osakkaaksi. Uudessa kattilassa käytettiin melkein pelkästään puuperäisiä polttoaineita. Kivihiili jäi vara- ja lisäpolttoaineeksi. Yhteisvoimalan tuotanto kattoi 90 prosenttia Rauman kaukolämmön tarpeesta.
1999 Kaukolämpöasiakkaita 650, suurin osa asuinkerrostaloja. Myös monet Rauman julkiset rakennuk-set oli liitetty kaukolämpöön. Kaukolämpöä käytettiin myös uudehkoilla pientaloalueilla. 1990-luvun aikana Rauman Energia hankki useita aluelämpöyhtiöitä sekä yritysten lämpöyhtiöitä. Näitä verkkoja yhdistettiin.
2005 Pohjolan Voima, UPM ja Rauman Energia sopivat Rauman paperitehtaan energialiiketoiminnan uuden järjestelyn ja siihen liittyvän laajennusinvestoinnin. Perustettiin Rauman Voima, josta Rauman Energia omisti 28 prosenttia.
2005 Entisistä aluelämpökeskuksista Uotila kytkettiin Rauman Energian kaukolämpöverkkoon.
2006 Rauman Voiman uusi biovoimalaitos otettiin käyttöön. Pääpolttoaineina olivat kuori, hakkuutähteet, puujäte ja kierrätyspolttoaine. Rauman Energialle iso plussa oli osuus voimalan sähköntuotannosta.
2008 Liittyjämäärien vuosiennätys: 111 uutta asiakasta. Silikallio oli viimeinen uusi asuinalue, jonka kaikille tonteille oli mahdollisuus vetää kaukolämpö.
2009 Kaukolämpölinjoja jatkettiin Kortelaan ja Sampaanalaan.
2013 Kappelinluhdan matalalämpöverkon saneeraus alkoi. Urakka kesti viisi vuotta. Vanha järjestelmä purettiin ja tilalle rakennettiin tavallinen kaukolämpöverkko.
2011 Merirauman Lämmön verkosto siirtyi Rauman Energialle. Verkosto uusittiin kokonaan. Saneerauksia tehtiin 2010-luvulla muun muassa Seminaarinmäellä, Sinisaaressa ja Kourujärvellä.
2016 Kaukolämpölinja rakennettiin Lakarin yritys- ja logistiikka-alueelle.
2019 UPM ilmoitti sulkevansa toisen paperikoneen Rauman tehtaalla. Alkujaan neljästä koneesta tuotantoon jäi vielä kaksi. Kaukolämpöasiakkaita oli Raumalla yli 1400.
2025 Kaukolämpöön liittyminen on pysynyt 2020-luvulla vilkkaana. Kaukolämpöverkkoa on laajennettu usealle pientaloalueelle. Myös valtion myöntämät tuet öljylämmityksestä luopujille osaltaan vauhdittivat asiakasmäärän nousua yli 1750:een.
