Tykkylumesta on puhuttu tänä talvena paljon, mutta mitä se oikeastaan on?

Metsiin rakennettu johtokatu rajoittuu vierimetsäalueeseen, jossa kasvaa monesti sähkönjakelun kannalta haitallisia riukumaisia puita. Ne pääsevät usein taipumaan sähköjohtojen päälle lumen painosta.

Talvisin tykkylumi haittaa sähkönjakelua ja vahingoittaa puita. Tykkylumi on ikuinen talvikauden riiviö, mutta mitä ihmettä tykkylumi oikeastaan on.

Talvikaudella puiden oksien ja runkojen ympärille kerääntyvä raskas lumi saattaa painaa puita sähköjohdoille. Tykkylumeksi kutsuttu ilmiö aiheuttaa pahimmillaan sähkökatkoksia. Tykkylunta voi kerääntyä myös ilmajohtoverkoissa käytettyjen johtimien ympärille, jolloin lähelle maan pintaa painunut jännitteinen johto on myös vaarallinen.

Kostea ilma, sumu ja sumupilvet ovat otollista aikaa tykkylumen syntymiselle. Kun ilmassa on runsaasti kosteutta, pääsevät vesimolekyylit kiinnittymään puiden oksille. Lumihiutaleet taas tarttuvat herkästi kostean puun pinnalle. Lisäksi sopiva sivutuuli edesauttaa entisestään lumen kertymistä puiden ympärille. Tyynellä säällä vain pieni osa lumihiutaleista törmää puihin, voimakas tuuli taas varistelee oksat puhtaiksi. Tykkylumelle otollisin tuulen voimakkuus on kolmesta kuuteen metriä sekunnissa.

Yleisimmin tykkylumi syntyy huurtumalla. Pienistä pilvi- ja sumupisaroista kerääntyy puiden ympärille huurretta, joka sitoo itseensä lumihiutaleita ja jääkiteitä. Huurretykky on nimensä mukaisesti suurimmaksi osaksi huurretta.

Toinen tykkylumen muoto on nuoskatykky. Sitä muodostuu kosteana satavasta lumesta. Kostea lumi tarttuu herkästi puiden oksille, jonka jälkeen nuoska sitoo itseensä tehokkaasti myös tavalliset kuivemmat lumihiutaleet. Mahdollinen vesisade lisää oksille kertyvän nuoskatykyn painoa. Lyhyet pakkasjaksot taas voimistavat entisestään tykkylumikerroksen kasvua.

Metsäisten alueiden ongelma

Tykkylumi haittaa sähkönjakelua erityisesti metsäisillä alueilla. Metsiin rakennettuja ilmajohtoverkkoja varten on yleensä hakattu 6–10 metriä leveä johtokatu. Johtokatuun rajoittuvaa aluetta kutsutaan ”vierimetsäalueeksi”. Vierimetsäalueiden metsänhoito ei aina ole yhtä tehokasta kuin muualla metsässä, koska metsäurakoitsijat arastelevat työskentelyä sähköjohtojen läheisyydessä. Tämä on johtanut siihen, että vierimetsiin on päässyt kasvamaan riukumaisia ja honteloita puita, jotka tavallisesta talousmetsästä siivotaan pois. Riukumainen puu ei kestä tykkylumen painoa — se pääsee taipumaan helposti sähköjohtojen päälle. Erityisen ongelmallisia sähkönjakelun kannalta ovat hontelot koivut.

Sähkönjakelun keskeytystilaston mukaan lumi- ja jääkuormat aiheuttavat vuosittain vajaat seitsemän prosenttia sähkönjakelun häiriöistä. Tuulesta ja myrskyistä aiheutuvien keskeytyksien osuus on kuitenkin selvästi suurempi — lähes 35 prosenttia.

Tykkylunta joskus myös johdoilla

Tykkylunta voi kertyä myös jännitteisen ilmajohdon ympärille. Jännitteinen johto on kuitenkin hivenen lämmin, joten kaikkiin johtoihin lunta ei pääse kertymään. Vähän käytössä olevien johtojen ympärille tykkylunta kertyy herkemmin: mitä vähemmän johdoissa on virtaa, sitä herkemmin niihin muodostuu tykkylunta.

Tykkylumen painosta johdin voi joskus painua niin lähelle maata, että ihminen pääsee koskettamaan sitä. Jännitteinen johto on aina vaarallinen. Koska tavallinen ihminen ei voi tietää, onko johdossa jännitettä vai ei, on parempi pysyä johdosta mahdollisimman kaukana.

Tykkylumen alas painamasta johdosta pitää aina ilmoittaa 24 h vikapalvelunumeroomme 020 6066 133 tai hätänumeroon.

Ilmajohdot katoavat metsistä

Ilmajohtojen määrä vähenee jatkuvasti Suomessa — etenkin metsiin rakennettujen ilmajohtojen arvioidaan jopa katoavan. Samalla vähenevät säätilasta ja tykkylumesta aiheutuvat sähkökatkokset. Tällä hetkellä sähkömarkkinalaki ohjaa verkkoyhtiöitä rakentamaan säävarmoja verkkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmajohtoja korvataan maakaapeleilla tai että ilmajohtoja siirretään pois metsistä maanteiden varsille ja peltojen reunoille — sellaisille alueille, joilla kaatuvat tai taipuilevat puut eivät pääse tekemään tuhojaan.

Säävarman sähköverkon rakentaminen kestää Suomessa aina vuoteen 2028 asti. Tämän jälkeen suomalaisen pienjänniteverkon maakaapelointiaste on noin 65 prosenttia ja keskijänniteverkon maakaapelointiaste nousee lähelle 50 prosenttia. Samalla jäljelle jääneet ilmajohtoverkot on siirretty sään kannalta turvallisemmille paikoille.

Raumalla hyvä tilanne

Rauman Energia Sähköverkko Oy:n verkkoalueella tilanne on jo nyt erinomainen, pitkään jatkuneen suunnitelmallisen rakentamisen aikana sähköverkon kaapelointiaste on noussut jo pitkälti yli 70 prosentin ja säävarman sähköverkon piirissä on jo noin 85 prosenttia asiakkaista.

Rauman Energia Sähköverkko Oy:n vuoteen 2020 asti ulottuvalla suunnitelmakaudella verkkoon investoidaan keskimäärin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Parin vuoden kuluttua säävarman sähkönjakelun piirissä on jo 95 prosenttia asiakkaista. Kaava-alueella ollaan tällöin jo lähes 100 prosentissa.

Päivitimme vuoden 2018 merkittävimmät sähköverkon investointikohteet tänne:

https://raumanenergia.fi/sahkoverkko/saavarma-sahkoverkko

Ajankohtaista

Fingrid julkaisi helppotajuisen videon, joka avaa monimutkaiselta kuulostavan asian taustoja.

Sähkön arvioidaan riittävän kylminä pakkasjaksoina, mikäli sähköjärjestelmä ja markkinat toimivat odotetusti.

Rauman Energia Sähköverkko Oy ja Vakka-Suomen Voima Oy parantavat sähkön toimitushäiriöiden viestintää.