Säävarma sähköverkko – tässäkö viimeinen ilmajohtopylväs?
Ei sentään aivan viimeinen, mutta ei niitä ilmajohtoja enää juurikaan Raumalla näe. Peräti 98 prosenttia Rauman Energia Sähköverkon asiakkaista on säävarman sähköverkon piirissä.
Rauman Energia Sähköverkko saavuttaa maakaapeloinnissa merkittävän rajan tänä vuonna. Kun ilmajohdot katkaistaan Haapasaaren pohjoisosassa, on säävarma keskijänniteverkko lähes kokonaan valmis. Sen jälkeen 20 kilovoltin ilmajohtoja on oikeastaan vain saarissa.
"Saaristoon niitä jääkin ainakin toistaiseksi, sillä siellä kaapelointi on hankalaa ja kallista, eikä saarissa asuta ympärivuotisesti", sanoo verkkojohtaja Marko Silokoski.
Hän myöntää, että viimeisen sähkötolpan kaataminen mantereen puolella on myös henkilökohtaisesti iso juttu. Silokoskelle maakaapelointi on ollut sydämen asia.
"Tulin taloon kesällä 2006. Silloin vain noin puolet verkostamme oli kaapeloitu. 20 kilovoltin ilmajohdot lähtivät täältä Kairakadun asemalta moneen suuntaan", muistelee Silokoski.
Vattenfall (nykyinen Elenia) lanseerasi tuolloin säävarman verkon. Silokoski arvioi silloin, että myös Rauman Energian kaupunkimaisella alueella kannattaisi alkaa luopua ilmajohdoista. Alkuun Silokoski oli aika yksin ajatuksensa kanssa. Perustella ja vakuutella sai. Rauman Energia tilasi tuolloin esimerkiksi diplomityön, joka osoitti, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta maakaapelointi on elinkaarikustannuksiltaan kokonaistaloudellisin ratkaisu keskijänniteverkon rakentamiseen.
Vuodesta 2007 lähtien Rauman Energia on investoinut päättäväisesti maakaapelointiin.
"Olihan se merkittävä muutos työntekijöille, asiakkaille ja omistajille. Myös henkisesti, koska maakaapeli kaivuineen on selvästi kalliimpaa kuin ilmajohtojen rakentaminen. Maakaapeli kuitenkin maksaa itsensä takaisin elinkaarensa aikana, koska se on säävarmempi ja tuplasti pitkäikäisempi kuin ilmajohto", sanoo Silokoski."
Isoja investointeja, silti edullista
Maakaapelointiin satsaaminen tarkoitti käytännössä yhtiön vuosittaisten investointien kasvattamista 1-2 miljoonan euron tasolta 3-4 miljoonaan. Rauman Energia eteni kaapeloinnin eturintamassa.
Tapani-myrskyn vuonna 2011 aiheuttamat pitkät sähkökatkot nostattivat kovan poliittisen paineen. Vuonna 2013 eduskunta hyväksyi lain, jossa määrättiin verkkoyhtiöt maksamaan asiakkaille suurehkoja vakiokorvauksia sähkökatkoista. Viimeistään se pani vauhtia säävarman verkon rakentamiseen kautta Suomen.
Nyt Rauman Energian kova rutistus on siis loppusuoralla. Silokoskella on syytä olla tyytyväinen, miksei ylpeäkin.
"Kovasta investointitahdista huolimatta pystyimme pitämään siirtohinnat kymmenen vuotta samoina. Vuodenvaihteessa tehdyn korotuksen jälkeenkin siirtohintamme ovat Suomen alimmassa kolmanneksessa. Siitä iso kiitos kuuluu omistajalle, joka ei ole vaatinut maksimituloutusta kaupungille", sanoo Silokoski.
Isot investoinnit jatkuvat
Iso urakka tulee valmiiksi, mutta maailma ei. Rauman Energian on jatkettava investointeja sähköverkkoonsa. Lähivuosille on tiedossa isoja investointeja. Esimerkiksi Pitkäjärven sähköasemalle tulee pian 60 vuotta mittariin ja on aika vaihtaa tekniikka uuteen. Lisäksi Raumalle suunnitteilla olevat suuret teolliset hankkeet saattavat edellyttää merkittäviä investointeja.
Edessä on myös sähkömittarien uusiminen. Laki vaatii, että uudet etämittarit on asennettava asiakkaille viimeistään vuonna 2031.
"Se tulee olemaan kallis projekti. Koska meillä on hyvä toimiva järjestelmä käytössä, teemme mittarien vaihtoa viimeisten joukossa", kertoo Silokoski.
Uutta verkkoa rakennetaan kehittyvässä kaupungissa ja pienjännitejohtoja uusitaan. Vanhoja maakaapeleitakin on ryhdyttävä vaihtamaan, sillä esimerkiksi Vanhaan Raumaan maakaapeleita vedettiin jo 1950-luvun alussa.
Verkkoa myös kehitetään esimerkiksi lisäämällä automatisointia, etäohjausta ja analytiikkaa, joka helpottaa vikojen hallintaa.
"Tekemistä ja rahareikiä riittää jatkossakin. Onneksi Rauman Energiassa on ymmärretty, että verkkoon pitää koko ajan investoida, jotta se pysyy hyvässä kunnossa. Mukavaa olla töissä yrityksessä, joka ei tunnu rahantekovälineeltä. Vaikka ehkä asiakkaasta ei tunnu samalta, kun saa siirtolaskun", tuumaa Silokoski.
Silokoski vinkkaa asettamaan sähkö- ja siirtolaskut laajempaan perspektiiviin.
"Kaikki lämmittäminen maksaa ja sähköä tarvitaan joka tapauksessa. Vaikka suomalaisia monopolit korpeavat, niin päällekkäiset sähköverkot eivät olisi järkeviä. Viranomainen valvoo, että siirtomaksut pysyvät kohtuullisina. Ja sähkö on Suomessa Euroopan kolmanneksi halvinta", sanoo Silokoski.
