Puut pois sähkölinjoilta nopeasti, mutta turvallisesti
Rauman Energia Sähköverkko järjesti talvella koulutuspäivän, jossa harjoiteltiin puiden poistamista sähkölinjoilta. Koulutukseen osallistui reilut parikymmentä henkilöä, oman väen lisäksi Vertekin asentajia.
– Pyrimme siihen, että sähkökatkon aiheuttavat puut saadaan pois linjoilta mahdollisimman nopeasti – mutta kuitenkin turvallisesti. Tämä taito korostuu myrskyissä, kertoo verkkojohtaja Marko Silokoski.
Koulutus alkoi teoriaosuudella, jossa käytiin läpi mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Sähkölinjalle kaatuneessa puussa ja sähköjohdossa on voimavektoreita eri suuntiin. Sen lisäksi puulajeilla on eroja, jotka on syytä tuntea.
Teorian jälkeen siirryttiin käytäntöön, harjoittelemaan puunpoiston eri tekniikoita ja työvälineitä. Esimerkiksi heittomaadoitusta sekä narusahan, kaatosaksien ja kaatotunkin käyttöä. Mitä milläkin välineellä voi tehdä ja mitä voi sattua? Mistä puu katkeaa? Missä järjestyksessä poistetaan, jos linjalla on useampi puu?
– Nuoremmat kaverit pantiin hommiin, heitä neuvottiin ja yhdessä seurattiin. Lopuksi mietittiin porukalla miten meni ja mitä opimme, summaa Silokoski koulutuksen.
Viime marraskuussa hirmumyrskyksi äitynyt Lyly tarjosi hyvän harjoitusmaaston. Kyse oli sähkölinjasta, joka odotti purkamista, koska alue on hiljattain maakaapeloitu.
Yksi erityinen haaste harjoituksesta kuitenkin puuttui. Koulutus järjestettiin päivällä.
– Usein korjaustöihin joudutaan pimeässä. Niin kävi Lylyssäkin. Itsekin olin yöllä metsässä, kertoo Silokoski.
Lyly oli hänen mukaansa hyvä koetinkivi erityisosaamiselle, jota tarvitaan tulevaisuudessakin, vaikka Raumalla keskijänniteverkko on pian kokonaan maan alla saaristoa lukuun ottamatta.
– Pienjänniteverkon ilmajohtoa on edelleen paljon. Vikoja tulee aiempaa harvemmin, mutta meillä täytyy säilyä osaaminen niiden korjaamiseen, painottaa Silokoski.
Kotona tai työpaikalla sähkökatkon pituutta harmitteleva asiakas ei aina tule ajatelleeksi, miten kovaa työtä toiset samaan aikaan tekevät. Kun esimerkiksi Lyly-vikoja etsittiin ja korjattiin, asentajat kulkivat maastossa, yön pimeydessä, tuulen puhaltaessa ja puiden kaatuessa ympärillä.
– Pyrimme siihen, että toimitaan työpareina. Toisella on metsurin ja toisella sähkötöiden suojavarusteet. Minimissään pari tarvitsee sahan, köyttä ja vinssin. Mieluummin muitakin välineitä. Kummallakin on yleensä toistakymmentä kiloa kannettavaa. Se on kovaa touhua, jonka sankaritarinoita voi myöhemmin muistella ilman turhien riskien ottamistakin.
Maallikko saattaa kysyä, miksei käytetä enempää koneita. Silokosken mukaan ne eivät oikein sovellu tähän tarkoitukseen, kun yksittäisiä kaatuneita puita on yleensä siellä täällä aika laajalla alueella.
– Pienehkö harvennusmoto voisi olla hyvä, mutta sen siirtäminen on pahuksen hidasta, sanoo Silokoski.
