Maakaapelointi nousee arvoonsa myrskyjen aikana

Rauman Energia Sähköverkolla sähkökatkot jäivät Lyly-myrskyn aikana vähiin ja lyhyiksi hirmumyrskyn silmässäkin, mutta korjaustöissä vaadittiin melkoista venymistä mukana olleelta henkilöstöltä.

Raumalla mitattiin marraskuun alussa historiallisen korkeita tuulilukemia. Hirmumyrskyn raja rikkoutui ensi kertaa Suomen merialueilla.

Lyly-myrsky puhalsi ennennäkemättömällä voimalla Rauman seudulla. Puita kaatui satamäärin rakennusten, sähkölinjojen ja teiden päälle. Siitä huolimatta Rauman Energia Sähköverkon alueella sähkökatkot jäivät verrattain vähäisiksi ja pääosin lyhytaikaisiksi.

– Pahimmillaan sähköt olivat lauantain vastaisena yönä poikki alle 500 asiakkaalta. Suurin osa pystyttiin korjaamaan heti yöllä. Aamulla oli enää yksittäisiä asuntoja sähköä vailla, kertoo verkkojohtaja Marko Silokoski.

Sadat asiakkaat vailla sähköä voi kuulostaa paljolta, mutta se on oikeasti tosi vähän näin rajussa poikkeustilanteessa. Etelä-Satakunnassa ja Vakka-Suomessa oli samaan aikaan useita tuhansia kotitalouksia ilman sähköä, ja monet useita päiviä.

– Meillä vain 170 kohteessa oli pidempiä sähkökatkoja. Nekin olivat melkein kaikki saaristossa ja kesämökeillä, kertoo Silokoski.

Rauman Energian pelastus oli pitkälle edennyt maakaapelointi. Ilmajohtojen rakentaminen lopetettiin käytännössä kokonaan jo vuonna 2007. Silloin kaapeloinnin osuus oli Raumalla reilu puolet. Ensi vuonna saavutetaan merkittävä virstanpylväs, kun keskijänniteverkko on mantereella kokonaan maan alla.

– Vuoden päästä ilmajohtoja on enää saaristossa. Sinne niitä jääkin, sillä kaapelointi on hankalaa. Saarimökeillä on opittu varautumaan sähkökatkoihin, sanoo Silokoski.

“Henkilötasolla piti venyä”

Raumalla selvittiin vähemmin vahingoin kuin naapuriverkkojen alueilla, mutta kova urakka korjaustöissä täälläkin oli.

– Henkilötasolla piti venyä. Itsekin tulin töihin joka päivä seuraavien viikkojen ajan. Rauman Energian väkeä oli Vertekin apuna. Hienoa oli nähdä, miten ihmiset syttyivät tosipaikan tullen. Kaikkia ei meinannut saada edes huilaamaan, kun niin oli into päällä. Eihän tällaista tuhoa osu kohdalle kuin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Näistä työvuoroista kerrotaan ääni väristen vuosikymmenten päästä, tietää verkkojohtaja.

Pelastus- ja korjaustöissäkin on pakko levätä, tankata ja nukkua. Esimerkiksi puun poistaminen sähkölinjalta on vaarallista hommaa, jossa pitää olla valppaana ja vireänä.

Lyly-myrskyn tuhojen jälkihoito jatkuu pitkään Satakunnassa ja Vakka-Suomessa. Sähköverkkoa korjataan ja vahvistetaan.

Vakuutusyhtiöille tulee maksettavaksi miljoonien eurojen korvaukset myrskyvahingoista. Miljoonaluokan kustannuksia tulee myös niille verkkoyhtiöille, joiden alueella oli paljon ja pitkiä sähkökatkoja.

– Voi vain arvailla kuinka suuret lisäkustannukset Lyly olisi meillekin aiheuttanut, jos olisimme joutuneet vastaavan myrskyn silmään viisitoista vuotta sitten, sanoo Silokoski mietteliäänä.

Jälkiviisaana on helppo todeta, että Raumalla on toimittu fiksusti.

– Kaapelointia on tehty sellaiseen tahtiin, että siirtohinta on pystytty pitämään kohtuullisena. Olemme Suomen edullisimpien verkkoyhtiöiden joukossa.

Mitä Lylystä opittiin?

- Se oli positiivista, että tekniikka, ohjaus ja tuki toimivat. Aina pitää kuitenkin pyrkiä parantamaan. Ainakin meidän pitää paremmin kartoittaa millaista konekantaa seuraavalla kerralla tarvitaan ja miten sitä on saatavissa käyttöön koneurakoitsijoilta, vastaa Silokoski.

Rauman Energian verkossa ei nollavikoja

Lyly-myrskyn uutisoinnissa nousivat esille niin sanotut nollaviat, jotka voivat rikkoa sähkölaitteita ja antaa jopa hengenvaarallisen sähköiskun.

Rauman Energian asiakkaat eivät ilmoittaneet nollarikon aiheuttamista laitteiden rikkoutumisesta. Hyvästä tuurista ei ollut kyse, vaan viisaasta varautumisesta.

– Otimme ensimmäisten joukossa Suomessa käyttöön automaattisen nollavikalaukaisun. Mittari osaa tarkkailla jännitteitä ja napsauttaa sähköt pois päältä sekä lähettää hälytyksen valvomoomme, kertoo verkkojohtaja Marko Silokoski.

Hänen mukaansa investointi on maksanut itsensä takaisin, kun vahinkoja pystytään estämään ennalta.

Katso, miltä tuhot näyttivät Raumalla.

Ajankohtaista

Sallila Energia Oy:sta tulee Omavoima Oy:n uusi osakas. Samassa yhteydessä tapahtuu toinenkin omistusjärjestely kun tämänhetkisistä omistajayhtiöistä Rauman Energia Oy, Vakka-Suomen Voima Oy ja Valkeakosken Energia Oy ostavat Leppäkoski Group Oy:n Omavoima-osuuden kasvattaen näin ollen omistusosuuksiaan yhtiöstä.

Pääsulake palaa, jos sähkönkulutus kasvaa liian suureksi tai sulake on vanha. Rivitaloissa ja kerrostaloissa huoltoyhtiö vaihtaa sulakkeen, omakotitaloissa asukas voi vaihtaa tulppasulakkeen itse. Toistuvat palot voivat kertoa tarpeesta jakaa kuormitusta paremmin tai suurentaa pääsulakekokoa. Sulakkeiden sijainti kannattaa selvittää etukäteen ja pitää varasulakkeita käsillä.

Verkkopalvelumaksun, kansankielellä siirtomaksun, tuttuja osia ovat perusmaksu ja energiamaksu. Viime aikoina uutisissa on vilissyt myös uusi termi: tehomaksu. Mitä se oikein tarkoittaa ja koskeeko asia Rauman Energia Sähköverkon asiakkaita?

Pandemia muutti Rauman Energian 120-vuotisjuhlavuoden suunnitelmia, ja sattumalta syntyi uusi idea: ulkotiloihin sijoittuva Lumen-valotaidetapahtuma. Nyt käynnistyy jo kuudes Lumen, ja osana Rauman Energian 125-vuotisjuhlavuotta kaupunkilaisille tarjotaan ennakkoon Antti Kulmalan sydämenmuotoinen Love me too! -valoteos

Rauman kirjastoissa tehdään tärkeää työtä kaupunkilaisten iloksi ja hyödyksi melkein joka päivä. Kirjasto on laajentanut valikoimaansa ja pyrkinyt pysymään ajan hermolla. Tarjontaa, palvelua ja tapahtumia on kaikenikäisille.

Palovaroittimet siirtyvät taloyhtiöiden vastuulle 1.1.2026. Rauman Energia ja Rauman Asunnot ovat tehneet onnistunutta yhteistyötä jo aiemmin ja nyt löydettiin yhteinen sävel pilotoida älypalovaroittimia kaupungin vuokra-asunnoissa.

Rauman Energia lahjoittaa jokaisesta vuoden 2025 loppuun mennessä tehdystä e-laskutilauksesta 5 € John Nurmisen Säätiölle.

Rauman Energia tarjoaa kaupunkilaisille esimakua tammikuun Lumen-valotaidetapahtumasta jo Pitsikaupungin joulussa, kun taiteilija Antti Kulmalan Love me too -teos syttyy 22.11.