Kulissien takana: Päiväni käyttö- ja kunnossapitopäällikkönä

Varautuminen on sähköyhtiössä arkipäivää ja ympärivuorokautista. Käyttö- ja kunnossapitopäällikkö Ville Liukas huolehtii, että sähköt pysyvät päällä ja verkostot ovat kunnossa.

Rauman energian käyttö- ja kunnossapitopäällikkö Ville Liukas
(Kuvat: Pauliina Puputti)

VILLE LIUKAS

  • Syntynyt: 1979 Raumalla, jossa asuu edelleen

  • Työ: Käyttö- ja kunnossapitopäällikkö

  • Perhe: Puoliso

  • Harrastukset: Crossfit, ulkoilu, omakotitalon arkiset askareet ja talvisin hiihto

Rauman energian käyttö- ja kunnossapitopäällikkö Ville Liukas

Klo 6.30
Herään ennen seitsemää, syön aamupalan ja juon aamukahvin kotona. Konttorilla pyrin olemaan 7.30-8 aikoihin.

Klo 8.00
Ilmoitan päivystäjälle, että olen saapunut töihin ja hänen päivystyksensä päättyy. Kysyn samalla, onko yön aikana tapahtunut jotain, mistä minun pitäisi tietää. Käytönvalvonta siirtyy työpäivän ajaksi minulle muiden töiden oheen. Työpäiväni jälkeen alkaa jälleen päivystäjän varallaolo. Meillä on kiertävä varallaolo teknisten- ja asentajapäivystäjien kesken. Itselleni päivystysvuoro osuu noin kuuden viikon välein ja se kestää aina perjantaista perjantaihin.

Klo 9.00
Olen saanut käytyä läpi sähköpostit ja seuraavaksi vuorossa on pikainen kahvitauko. Sen jälkeen alamme valmistautua sähköaseman yhden kentän ja siitä lähtevän voimajohdon käyttöönottoon. Kenttä on ollut jännitteettömänä normaalin huoltotyön takia. Nyt työ on saatu valmiiksi ja käymme katsomassa onko kaikki kunnossa. Samalla puramme työnaikaiset päätyömaadoitukset ja muut turvallisuusjärjestelyt pois.

Klo 11.00
Lähdemme lounaalle porukalla, kun ensin on käyty tiukka väittely lounaspaikasta. Lounaalla vaihdamme kuulumisia ja sitten taas palaamme töihin.

Klo 12.00
Alamme ottaa voimajohtoa takaisin käyttöön. Paikalliskytkijät lähtevät maastoon ja minä jään valvomoon toimimaan kytkennänjohtajana. Sähköverkossa pyritään aina pitämään ns. normaali kytkentätilanne. Verkon tilaa voidaan muuttaa kytkentämuutoksilla siten, ettei sähkönjakelu keskeydy asiakkailta ja samalla voimme tehdä työmme turvallisesti. Pyrimme aina siihen, että haitta asiakkaalle on mahdollisimman pieni – oli sitten kyseessä verkon rakentamisesta, viankorjauksesta tai kunnossapidosta. Joissain tapauksissa, kun työn suorittaminen ei muulla tapaa ole mahdollista, ilmoitamme keskeytysajankohdasta asiakkaille ja joudumme katkaisemaan sähkönjakelun lyhyeksi aikaa työalueelta. Vikatilanteessa vastaavasti sähkönjakelu keskeytyy äkillisesti ja yllättäen. Korjausaika ja vian vaikutusalue määräytyvät pitkälti vikapaikan, vikaantuneen komponentin ja olosuhteiden mukaisesti.

Klo 14.00
Ohjelmassa on seuraavan viikon ja tulevien töiden valmistelua. Tarkoitus on uusia keskikaupunkialueen yhden muuntamon suurjännitekojeisto. Teen siihen liittyvää työsuunnittelua. Valmistelen verkoston kytkentäsuunnitelmaa ja käyn urakoitsijan kanssa läpi työvaiheita.

Klo 15.30
Tarkoitus on lähteä vähän aiemmin kotiin, jossa syön ruuan nopeasti ja lähden kuntosalille. Siitä on hyvä aloittaa viikonloppu.

Varautuminen sähköyhtiössä on arkipäivää. Ville Liukas on yksi teknisistä päivystäjistä, jotka ovat varalla ympäri vuorokauden. (Kuva: Pauliina Puputti)

MITÄ TOIMENKUVAASI KUULUU?

Kunnossapitotöiden suunnittelu ja teettäminen. Sähkönjakelun valvonta, häiriöselvitys ja vikojen korjauksien toteutus. Huolehdin siis siitä, että sähköt pysyvät päällä koko ajan.

TYÖN PARHAAT PUOLET?

Hyvä työporukka ja monipuoliset työtehtävät ovat mielekkäitä.

IKIMUISTOISIN HETKI?

Vaikea nimetä vain yksi hetki. Lähimenneisyydestä tulee mieleen joulu 2018, joka vietettiin Syväraumassa, koska siellä paloi aatonaattona yksi muuntamo. Tuon yön aikana alueen sähkönjakelu saatiin palautettua varavoimakoneen avulla, mutta työryhmän kanssa päätettiin, että hoidetaan homma kunnolla loppuun. Teimme pitkää päivää ja rakensimme paikalle uuden muuntamon, joka joulupäivän iltana saatiin otettua käyttöön ja varavoimakone sammutettua. Näin saimme jonkinlaisen joulurauhan alueen asukkaille, mistä jäi itselle hyvä fiilis.

Ennen kuin huoltotyöt sähköasemalla voitiin aloittaa, jännitteettömyyden toteamisen jälkeen lukittiin työalueen kytkinlaitteet ja varustettiin ne kieltokilvillä, jonka jälkeen asennettiin vielä päätyömaadoitukset. (Kuva: Pauliina Puputti)

TIETOA VARAUTUMISESTA

  • Sähköverkkoa valvotaan ympäri vuorokauden. Työajan ulkopuolella päivystysvahvuus on tekninen päivystäjä ja asentajapäivystäjä. Tarvittaessa varautumisen tasoa nostetaan esim. sääennusteiden perusteella, jos luvataan huonoa keliä. Silloin arvioidaan, mitä on tulossa ja kohotetaan varautumisen tasoa.

  • Varautuminen on aina ollut hyvin hallussa. Mahdollisen sähköpulan takia ohjeita ja varautumissuunnitelmia on tarkennettu entisestään. Päivittyneitä ohjeita harjoitellaan ja kerrataan sisäisesti loppuvuoden aikana.

  • 72tuntia.fi-sivustolla sähkökatko-osiossa kerrotaan hyvin, miten jokainen voi varautua sähkökatkoihin myös itse. Sähköpulaan liittyen voit lukea lisää myös Sähköpula – mistä on kyse? -artikkelistamme.

Ajankohtaista

Rauman Energia lanseeraa uuden BioTakuun, joka on suunnattu kaukolämmön yritys- ja taloyhtiöasiakkaille.

Sähköpula tulee, jos sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan tai tuodaan. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu.

Rauman Energia Sähköverkko tarjoaa lokakuun alusta lähtien uuden vaihtoehdon sähkönkulutuksen ohjaukseen (kuormanohjauspalvelu), josta on hyötyä etenkin sähkölämmitysasiakkaille, joilla on spot- eli pörssisähkösopimus.

Rauman Energia Sähköverkko Oy tiedotti lokakuun puolivälissä laskevansa verkkopalvelumaksua määräaikaisesti talven aikana. Alennuksen määrä on nyt täsmentynyt.

Varautuminen on sähköyhtiössä arkipäivää ja ympärivuorokautista. Käyttö- ja kunnossapitopäällikkö Ville Liukas huolehtii, että sähköt pysyvät päällä ja verkostot ovat kunnossa.

Kulutustottumusten kriittisen tarkastelun lisäksi on hyvä miettiä, miten omaa sähkönkulutustaan voisi tasata pois huipputunneilta.

Korotuksen kokonaisvaikutus vuotuiseen kaukolämpölaskuun on keskimäärin 7 prosenttia. Tämä tarkoittaa omakotitalossa noin 7–8 euroa kuukaudessa ja rivi- ja kerrostalossa noin 4–5 euroa kuukaudessa asuntoa kohti.

Kiinteistönomistajille on tarjolla useita uusia tukimuotoja, joilla he voivat olla mukana energiatalkoissa ja luoda samalla sekä puhtaampaa huomista että taloudellista säästöä.