Toimivaa arkea vuodesta 1900

Rauman Energia 120 vuotta -aikajana
Tutustu aikajaan tarkemmin klikkaamalla kuva suuremmaksi.

1880–1900

Keskustelu sähköstä alkoi Raumalla

Sähkövalaistuksesta käytiin Raumalla keskustelua jo 1880-luvulla. Tuolloin asiaa ei viety vielä ajatuksen tasoa pidemmälle, vaan voimavarat keskitettiin vireillä olevaan rautatiehankkeeseen. Katuvalaistus pysyi kuitenkin kestopuheenaiheena aina vuosituhannen loppuun asti.

  • Katujen valaistukseen käytettiin ensin kynttilälyhtyjä, sitten 1800-luvun alkupuolelta lähtien myös petrolilyhtyjä.
  • Keskustelu sähkövalojen hankkimisesta alkoi 1880-luvun lopulla, mutta hiipui kiireellisemmän rautatiehankkeen myötä.
  • Asia nousi useaan otteeseen ja eri tahojen myötä esiin. Hankkeet eivät kuitenkaan ottaneet tuulta alleen. Vuonna 1899 kaupunkia valaistiinkin vielä petrolilyhtyjen avulla.
Rauman Valtakatu 1890
Kuva Valtakadun alueelta 1890. (Kuva: Rauman museo)

1900–1910

Ensimmäinen sähkövalo syttyi Raumalla

Sähkövalo syttyi Rauman kaduilla ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 1900. Vaikka kaari- ja hehkulamput valaisivatkin nyt syksyn pimeitä iltoja, riitti vielä paljon kysymyksiä ratkaistavaksi. Sähkötekniikan nopea kehitys vaatii Raumallakin jatkuvia muutoksia.

Kuvassa Rauman sähkölaitos 1900-luvun alussa. (Kuva: Ida Berglund, Rauman museo)
  • Rauman sähkölaitos perustettiin, ja sähkövalo syttyi ensimmäisen kerran Rauman kaduilla 1900.
  • Alempaan kansakouluun ja alempaan poikakouluun sähköt saatiin vuoden 1900 aikana ja Lyseotaloon vuonna 1902.
  • Yksityisiä sähkönkuluttajia oli alkuun vähäisesti. Vuonna 1905 yksityisiä kuluttajia oli 18, vuonna 1908 määrä oli noussut 26:een.
  • Nopeasti esiin nousi keskustelu sähkölaitoksen laajentamisesta.
Sähkölaitoksen tiilinen rakennus Rauman keskustassa. Kuvan on ottanut Walfrid Wikman noin 1900. (Kuva: Rauman museo)

Hj Nortamon (Hjalmar Nortamon) tekstin pohjalta laadittu filmikertomus niistä tunnelmista ja peloista, joita sähkön saapuminen Raumalle aiheutti. (11.12.1986)

1910–1920

Sähkölaitos laajeni ja sähkövalaistus yleistyi

Raumalaisten sähköntuottajaksi tuli vuonna 1913 Vuojoki Gods Ab -niminen saha. Sähkönkuluttajien määrä kasvoi, vuonna 1914 heitä oli 572. Edelleen sähkön käyttö oli vahvasti sidoksissa elämäntapaan, varallisuuteen ja koulutustasoon.

  • Sähkölaitoksen laajennuksesta päätettiin vuonna 1911. Puilla toimivan höyrykoneen tilalle hankittiin dieselkone.
  • Vuoden 1911 alussa sähkölaitoksen verkkoon oli kytketty yhteensä kymmenen moottoria.
  • Vuonna 1913 Rauman sähköntuottajaksi tuli Vuojoki Gods Ab -niminen saha.
  • Ensimmäinen kaskadimuuttaja saatiin kytkettyä verkkoon vasta huhtikuussa 1914.
  • Vuonna 1915 verkkoon kytkettiin ensimmäinen suurjännitekuluttaja.
Kuva vuodelta 1919. Oikealta ylikonemestari E. Katajavuori, ylimonttööri Y. Törnroos, tunnistamaton henkilö, konemies K. Hakanpää, konemies J. Kauno, asentaja A. Vuorilehto. Etualalla kaskadimuuntaja. (Kuva: Rauman museo)

1920–1930

Tasavirta jäi historiaan, Rauma siirtyi vaihtovirtaan

Vaihtovirtaan siirtyminen oli yksi vuosikymmenen suurimmista muutoksista Rauman sähkönjakelussa. Tasavirtajärjestelmästä luovuttiin, ja vanhat koneet lakkasivat toimimasta 15. lokakuuta vuonna 1926.

  • Rauma lähti mukaan mukaan Kokemäenjoen Pirilänkosken (Harjavalta) voimalahankkeeseen.
  • Rauma siirtyy vaihtovirtaan (käyttöjännite 380/220 V) ja omat koneet pysähtyivät vuonna 1926.
  • Markkinoille tuli uusia kodinkoneita, kuten ensimmäiset sähköliedet, gramofoni, tukankäherrin ja kuivauskone eli fööni.
  • Ensimmäiset automaattiset puhelinkeskukset tulevat Suomeen, radio yleistyy.
Rauman Sähkö- ja telefooniliike Urho Tuominen perustettiin Raumalle vuonna 1923. Liiketilat sijaitsivat Kauppakadulla. (Kuva: Rauman museo)
Ukkonen vioitti kaskadimuuttajaa 21. joulukuuta 1924. Kuvassa meneillään korjaus, jossa mukana koneenhoitaja Kauno, asentaja Nurminen (Strömberg) ja asentaja Uusimaa. (Kuva: Rauman museo)

1930–1940

Virrantarve kasvoi ja uusia kumppanuuksia etsittiin

Virrantarve kasvoi voimakkaasti uusien teollisuuslaitoksien myötä. Rauma irtaantui Kokemäenjoen Pirilankosken voimalahankkeesta. Muutama vuosi myöhemmin kaupungissa tultiin jo katumapäälle.

  • Rauma etsi uusia kumppaneita sähköntuottajiksi, mutta solmii edelleen hankintasopimuksen Vuojoki Gods Ab:n seuraajan Rauma Wood Ltd:n kanssa.
  • Kaupunki myi omistamansa Kokemäenjoen Pirilänkosken voimalahankkeen osakkeet. Kolme vuotta myöhemmin sähköntarve oli kasvanut uusien teollisuuslaitosten myötä, joten linja Harjavallasta Raumalle päädytttiin kuitenkin vetämään.
  • Jännite vaihtui vuonna 1937, 3 kV:n tilalle 6 kV:n jännite.
  • Säännölliset televisiolähetykset Euroopassa alkoivat 1930-luvulla.
  • Pienelektroniikkaa, kuten leivänpaahdin ja ”sähkökuiva parranajokone”, ilmestyi markkinoille.
Vanhan Rauman jakeluverkko piti uusia 30-luvulla, mutta sota siirsi korjaustoimia 50-luvulle asti. (Kuva: Rauman museo)

1940–1950

Sotavuodet ja pula-aika toivat mukanaan sähkön säännöstelyn

Sotavuodet vaikuttivat merkittävästi sähkön käyttöön. Sähköä säännösteltiin ja valjastettiin teollisuuden käyttöön. Sota aiheutti myös työntekijäpulaa, sillä suuri osa miehistä oli rintamalla. Valtakunnan verkkoon Rauma liittyi ensimmäisen kerran vuonna 1940, kun Harjavalta–Rauma-yhteys valmistui.

  • Sotavuosina ja sen jälkeen jouduttiin sähköä säännöstelemään. Sodan aiheuttaman pulan vuoksi palattiin tekemään monet työt jälleen käsin.
  • Sähkölaitos osallistui sodan aikana väestönsuojeluun muun muassa valvomalla ja kunnostamalla hälytysjärjestelmiä.
  • Pula-aika jatkui myös sodan jälkeen ja säännöstelyä jatkettiin.
  • Rauman sähkölaitoksen jakelujärjestelmä säästyi sodan aikana suuremmilta vaurioilta.
  • Vuonna 1940 Rauma liittyi ensimmäisen kerran suoraan valtakunnan verkkoon Harjavalta–Rauma-yhteyden valmistuttua.
Länsi-Suomi 4.12.1942

1950–1960

Säännöstelyn aika ohi, korjaus- ja uudistustyöt alkoivat

1950-luvun puoliväliin mennessä sodan jälkeinen säännöstely alkoi olla ohi ja Raumallakin päästiin jälleen uudistamaan ja korjaamaan sähköverkkoa. Pula-ajan päättyminen tiesi myös kotitalouksille koneistumisen aikaa.

  • Sähköverkon korjaus- ja uudistustöitä päästiin tekemään 1950-luvun alkaessa. Vanha Rauma kaapeloitiin.
  • Sähkölaitoksen toiminta organisoitiin uudelleen ja sähkölaitokselle ensimmäinen johtaja.
  • Vuonna 1951 pääsiirtojännitteeksi valittiin 20 kV:n jännite, joka on nykyäänkin käytössä oleva jännite.
  • Kasvava sähköntarve ajoi miettimään uusia kumppanuuksia ja ratkaisuja. Kaupunki kiinnostui muun muassa höyryvoimasta.
  • Kotitalouksien koneistuminen alkoi. Jääkaappi, sähköliesi ja rumpupesukone yleistyivät. Televisiolähetykset alkoivat vuonna 1958.

ℹ️ Tehontarve kasvoi 1901–1953 välillä keskimäärin 12 % vuodessa. Rauman kaupungin asukasluku kasvoi tuona aikana noin vajaasta 5 000 asukkaasta noin 16 000 asukkaaseen. 

Kaapelointitöitä Pohjankadulla 1950-luvulla. (Kuva: Rauman museo)

1960–1970

Rauma liittyi valtakunnanverkkoon

Vuonna 1967 Rauma liittyi suoraan kantaverkkoon ja alkoi ostaa sähköä Imatran voimalta. Noin 53 vuoden ajan Rauma-Repola Oy ja edeltäjät olivat tuottaneet sähköä Rauman kaupungille. Samana vuonna pääkytkinasema valmistui Kairakadulle ja ratkaisi samalla tulevan, uuden toimitalon paikan.

  • Vuonna 1967 valmistui 110 kV:n linja Kalannista Raumalle ja uusi pääkytkinasema Kairakadulle. Rauma alkoi ostaa sähköä Imatran Voimalta.
  • Rauma-Repolalta oli ostettu sähköä vuodesta 1913 vuoteen 1967 asti. Pitkä asiakkuus päättyi, kun Rauma liittyi kantaverkkoon.
  • Keskustelut kaukolämmöstä alkoivat vuonna 1967.
  • Kodinkoneiden myynti kasvoi. Sähköompelukone, televisio, suodatinkahvinkeitin ja imuri yleistyivät.
Mainos Kotiliesi-lehdessä vuonna 1961.

1970–1980

Kaukolämmöstä uutta liiketoimintaa ja sähkölämmitys valtasi alaa

Öljykriisi ja energian hinnan voimakas kasvu muuttivat 1970-luvulla yleisen mielipiteen kaukolämmölle suotuisaksi. Vuonna 1976 kytkettiin ensimmäinen kerrostalo Raumalla kaukolämpöön. Uuden toimitalon myötä sähkölaitos muutti Kairakadulle. 

Uusi toimitalo valmistui Kairakadulle vuonna 1976 kytkinaseman viereen.
  • Vuonna 1976 ensimmäinen kerrostalo uudella Ruutinkellarinmäen asuntoalueella kytkettiin kaukolämpöön.
  • Alkuun kaukolämpöä tuotettiin omissa kiinteissä tai siirrettävissä lämpökeskuksissa.
  • Kaukolämpöverkosto laajeni niin uudisrakennusalueille kuin vanhoille kerrostaloalueille.
  • Uuteen toimitaloon Kairakadulle muutettiin vuonna 1976.
  • Sähkölämmitys yleistyi ja kotitalouksien sähkönkulutus kasvoi merkittävästi. Sähkölämmitykselle piti anoa lupa sähkölaitokselta sähköverkon kestoisuuden varmistamiseksi.
Kaukolämpötyömaa kauppaoppilaitoksen nurkilla Kanalin kohdalla.

1980–1990

Kaukolämpö kasvoi ja saaristo sähköistyi

Sähkölaitokset eivät vastanneet enää pelkästään sähkönjakelusta, vaan kaikesta toiminta-alueensa energiahuollosta. Vuonna 1981 sähkölaitos muutti nimensä Rauman kaupungin energialaitokseksi. Kaukolämpö kasvoi vahvasti, merkittävä osa lämmöstä alettiin ostaa Rauma-Repolalta.

  • Sähkölaitoksesta tuli Rauman kaupungin energialaitos vuonna 1981.
  • Kaukolämmön suosio oli vahvassa kasvussa. Rauman kaupungin energialaitos alkoi ostaa lämpöä Rauma-Repolalta vuonna 1984.
  • Rauman saaristo sähköistettiin.
  • Uusia kodinkoneita ja elektroniikkaa tuli markkinoille. Kodeista löytyi jo muun muassa astianpesukoneita, leipäkoneita ja väritelevisioita.
  • Sähkölämmityksen buumi jatkui.
Sähkölaitoksen rakennus vielä pystyssä Rauman keskustassa, Rauman kaupungintalon rakennustyömaalla.
Timo Hyysalo kuvattuna käyttökeskuksessa.
Kuvassa 20 kV merikaapelin lasku Ristkarista Kataviston saareen 1988.
Sähkölaitoksen purkutyö. Uuden kaupungintalon rakennustyöt alkoivat vuonna 1989. Vanhan Jakoasema 1:n purkaminen uuden rakennuksen tieltä ei kuitenkaan käynyt käden käänteessä, sillä dokumentointi ei ollut ajan tasalla ja pienjännitekaapeleita oli sikin sokin.

1990–2000

Rauman Energia yhtiöitettiin sähkömarkkinoiden avautuessa

1990-luvulla koettiin laitoksen historian suurin muutos, kun vuonna 1997 yhtiöittämisen myötä perustettiin Rauman Energia Oy. Samoihin aikoihin tapahtunut sähkömarkkinoiden vapautuminen ravistutti alaa koko Suomessa.

Energialaitoksen logo sai väistyä Kairakadun toimitalon seinästä, kun 1997 perustettiin Rauman Energia Oy.
  • Rauman kaupungin energialaitos perusti vuonna 1991 yhdessä Laitilan Sähkön ja Uudenkaupungin energialaitoksen kanssa Satavakka Oy:n.
  • Rauman kaupungin energialaitos muutti nimensä vuonna 1994 Rauman energialaitokseksi ja muuttui kunnalliseksi liikelaitokseksi.
  • Vuonna 1996 valmistui yhteinen voimalaitos UPM-Kymmenen kanssa, josta saatiin pääosa kaukolämmöstä. Voimala oli suuri ilmastoteko, sillä sen myötä kivihiili vaihtui pääosin biopolttoaineisiin.
  • Vuonna 1997 yhtiöittämisen myötä perustettiin Rauman Energia Oy.
  • Ensimmäinen sähköntuotanto-osuus, kun tuulivoimayhtiö Propel Oy perustettiin 1999.
  • 1990-luvulla yleistyivät kodeissa CD-soitin ja tietokone. Yhä useammalla oli käytössään internetyhteys sekä sähköposti ja tietokoneessa CD-ROM-asema.
Kaukolämpötyömaa Sinisaaressa 1994.
Kaukolämpöä Orakselle 90-luvulla.

ℹ️ Vahva yhteys paikalliseen metsäteollisuuteen
Vuonna 1913 sähköä alettiin ostaa Vuojoki Gods Ab -nimiseltä sahalta. Yrityksen siirryttyä uudelle omistajalle vuonna 1915 sen nimeksi tuli Oy Rauma Wood Ltd. Tämän jälkeen yhtiö toimi nimillä Rauma Oy ja Rauma-Raahe Oy. Vuonna 1952 yhtiö sulautui yhteen Repola-Viipuri Oy:n ja Lahti Oy:n kanssa muodostaen Rauma-Repola Oy:n. Vuonna 1990 Rauma-Repola Oy sulautettiin yhteen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kanssa Repola Oy:ksi. Nykyinen UPM aloitti toimintansa vuonna 1996, kun Repola, Kymmene, Yhtyneet Paperitehtaat, Kymin Paperiteollisuus, Kaukas ja Wisaforest yhdistyivät UPM-Kymmene Oyj nimiseksi yhtiöksi.

Propel Voima Oy perustettiin 1999. Kuvassa keskellä Rauman Energian silloinen toimitusjohtaja Risto Mieskonen.

 2000–2010

Omaa sähköntuotantoa ja tehokkuutta verkostoitumalla

Rauman Energialle 2000-luku oli verkostoitumisen ja tuotannon vuosikymmen. Strateginen kumppanuus Vakka-Suomen Voiman kanssa tehosti toimintaa. Rauman biovoiman valmistumisen myötä lähes kaikki kaukolämpö ja kolmannes sähköstä saatiin jatkossa omasta tuotannosta, ja vihreästi. Tehtiin myös päätökset osallistumisesta ydinvoimahankkeisiin.

Rauman Energia järjesti raumalaisille hieman erilaisen bussikyydin 2000-luvun alussa
  • Rauman Energia mukaan Olkiluoto 3 -voimalahankkeeseen vuonna 2003.
  • Pohjolan Voiman / UPM:n kanssa perustettiin Rauman Voima Oy, jonka uusi voimalaitos käynnistyi 2006.
  • Investoinnit säävarmaan verkkoon kasvoivat merkittävästi. Vuodesta 2007 alkaen on rakennettu vain maakaapelia ja kaapelointiaste on noussut.
  • Vuonna 2007 Rauman Energia mukaan merkittävällä osuudella Fennovoima-hankkeeseen.
  • Rauman Energia verkonrakennusyhtiö Vertek Oy:n osakkaaksi ja omat asentajat siirtyivät Vertekin palvelukseen.
  • Rauman Energia ja Vakka-Suomen Voima perustivat yhteisen sähkönmyyntiyhtiön Lännen Omavoiman vuonna 2009.
Rauman Energia lähti vuonna 2003 mukaan OL3-ydin- voimalahankkeeseen, jonka piti valmistua vuonna 2009. Kuva elokuulta 2016. (Kuva: TVO)
SuperStrada – Sukkelan edeltäjä
SuperStrada – Sukkelan edeltäjä

ℹ️ SuperStradallakin edeltäjä
Jo ennen SuperStradaa pohdittiin Rauman Energialle antennikaapeliverkon mahdollisuuksia. Antennikaapeliverkkoja oli aloitettu rakentamaan kaupungeissa ympäri Suomea. Puhelinyhtiö ei jostain syystä ollut aluksi asiaan innostunut. Kun Rauman Energia aloitti verkon rakentamisen, myös puhelinyhtiön kiinnostus heräsi. Pienimuotoista verkon jakamista harjoitettiin jäähallin nurkilta Ottilanmäkeen vedetyn SYJ-kaapelin avulla. Verkko kuitenkin myytiin lopulta Lännen Puhelimelle. 

Asiakaslehtiä 2015-2019. Painettu asiakaslehti on ollut pitkään tärkeä viestintäväline. Nykyään Omaa voimaa -lehti ilmestyy painettuna neljä kertaa vuodessa.

 2010–2020

Asiakkaiden ja ympäristöasioiden vuosikymmen, verkot kuntoon

Vuosituhannen toinen vuosikymmen oli asiakkaiden ja ympäristöasioiden aikakausi. Investoinnit uusiutuvan energian hankkeisiin alkoivat ja verkkojen saneeraukset etenivät voimakkaasti. Asiakkaille alettiin tarjota uusia tuotteita ja palveluita.

  • Säävarman verkon rakentamiseen investoitiin mittavasti, kaapelointiaste nousi vuosikymmenessä 50 prosentista yli 80 prosenttiin ja yli 90 % asiakkaista on säävarman verkon piirissä. Suurin projekti oli etäluettavien mittarien asennus kaikille asiakkaille
  • Kaukolämpöverkkoa saneerattiin, suurimpana hankkeena Kappelinluhdan kaukolämpöverkosto 2012–2018. Lakarin teollisuusalueelle rakennettiin kaukolämmön siirtolinja.
  • Aurinkopaneelien myynti alkoi 2016 ja vuosikymmenen lopussa jo noin sata aurinkopaneelijärjestelmää, suurimpana Seaside Industry Parkin katolle asennettu 500 kWp voimala.
  • Rauman Energia oli edelläkävijä sähköautoilussa ja mukana perustamassa latausoperaattori Virtaa. Ensimmäinen julkinen pikalatauspiste avattiin vuonna 2014.
  • Valokuituverkosta tuli uusi liiketoiminta-alue, kun Sukkela-nimisiä valokuituliittymiä alettiin myymään vuonna 2019.
Kuva Rauman saaristosta keväällä 2020. (Kuva: Elmeri Elo)

ℹ️ Sähköpylväitä purettu paljon
Säävarman verkon ja kaapeloinnin myötä vanhoja ilmajohtoja ja pylväitä on purettu paljon 2010-luvun kuluessa. Enää ilmajohtoja ei tehdä, mutta purkuhommat ovat vaarallisia. Pylväät ovat usein lahoja, jopa 60-luvulla pystytettyjä. Purkuhommissa täytyy olla tarkkana, etteivät pylväät kaadu autojen tai ihmisten päälle. Monet pylväistä ovat yhteiskäyttöpylväitä, jolloin sama pylväs voi toimia niin sähkö-, puhelin-, valaisinpylväänä kuin DNA:n verkkojohtopylväänäkin.

Kaukolämpöjohtaja Jouni Kartano ja kaukolämpöinsinööri Eetu Järvenpää tarkastelemassa kesän kohdetta Sompapolulla tammikuussa 2018. (Kuva: Lauri Tuomola)

ℹ️ Rauman Energia yhtiöitti sähköverkkoliiketoimintansa Rauman Energia Sähköverkko Oy:lle 1.1.2017 alkaen. Rauman Energia Oy:stä tuli konsernin emoyhtiö, ja uusi yhtiö on emoyhtiön omistuksessa kokonaan. Muutoksen taustalla oli Energiaviraston määräys, jonka mukaan energiantuotantoa ja sähkönsiirtoliiketoimintaa ei saa harjoittaa samassa yhtiössä. Sähköverkon
henkilöstö siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä uuteen tytäryhtiöön.

Kuva: Hannu Vallas

 Näin syntyy paikallista vihreää lämpöä ja sähköä

  1. Rauman Biovoiman pääpolttoaineita ovat puun kuori, hakkuutähteet ja kierrätyspolttoaineet.
  2. Kuori ja bioliete kuivataan paperi- ja sellutehtaan hukkalämmöllä ja kierrätyspolttoaineet murskataan ennen polttoa.
  3. Polttoaineet palavat kattilassa energiaksi. Syntyvät savukaasut puhdistetaan huolellisesti.
  4. Kattilassa höyrystetty vesi pyörittää voimalaitoksen turbiinia.
  5. Turbiinissa tuotetaan sekä kaukolämpöä että höyryä. Turbiinin akselin perässä pyörivä generaattori tuottaa sähköä.
  6. Rauman Biovoima tuottaa ympäristöystävällisesti lähes kaiken Rauman kaukolämmön. Lisäksi tuotannossa syntyy prosessihöyryä paperitehtaalle ja sähköä.
Seaside Industry Parkin aurinkopaneelit.
Seaside Industry Parkin aurinkopaneelit. (Kuva: Teemu Heikkinen / SAMK)

ℹ️ Rauman Energialle Hinku – Kohti hiilineutraalia Raumaa -tunnustus
Joulukuussa 2018 jaettiin Raumalla kunniakirjoja yrityksille, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kaupungin strategian mukaista hiilineutraalin kunnan tavoitetta. Vuonna 2018 kunniakirjan saajien joukossa olivat Rauman Energia Oy sekä Rauman Biovoima Oy, joka on Rauman Energian ja Pohjolan Voiman omistama yhteistuotantolaitos.

Väki ihmettelemässä Subaru Elcat -sähköautoa 90-luvun alussa.
Väki ihmettelemässä Subaru Elcat -sähköautoa 90-luvun alussa.
2020-luvulla sähköautojen latauspisteistä on tullut arkipäivää.

Keväällä 2019 Rauman Energia toi markkinoille uuden tuotteen, valokuituliittymän. Ennen tätä ei Raumalla ollut juurikaan koteihin valokuituyhteyttä tarjolla. Ensimmäisessä vaiheessa valokuituverkko oli saatavilla kaapeloiduilla alueilla Kappelinluhdassa, Kaarolla, Tiilivuorella, Polarissa, Syväraumassa ja Nikulanmäessä.

Millisekunneissa New Yorkiin. Sukkela lanseerattiin myyntiin tällaisella kuvituksella.
Millisekunneissa New Yorkiin. Sukkela lanseerattiin myyntiin tällaisella kuvituksella.

2020–TULEVAISUUS

Energia-alan murros jatkuu

Rauman Energian vuotta 2020 ovat sävyttäneet maailmanlaajuinen koronapandemia sekä juhlavuoden mukanaan tuomat tapahtumat. Energia-alan murroksen odotetaan jatkuvan voimakkaana ja tulevaisuuden ennustamiseen liittyy monia mielenkiintoisia näkökulmia.

"Noin 15 vuotta sitten loimme Rauman Energialle ensimmäisen strategian ja asetimme silloin päämääräksemme olla “edelläkävijä kokoluokassaan”. Tuloksemme ja tunnuslukumme ovat merkittävästi parantuneet viimeisen vuosikymmenen ajan ja olemme saavuttaneet tuolloin asetetut tavoitteemme useissa osa-alueissa. Näin ollen vuoden 2019 strategiaprosessimme yhteydessä nostimme rimaa ja uutena päämääränämme on olla Suomen erinomaisin energiayhtiö vuonna 2025, toimitusjohtaja Marko Haapala linjaa."

Rauman Energian toimi- tusjohtaja Marko Haapala.  Kuva: Niina Kallio.
Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapala. (Kuva: Niina Kallio.)